Homo Deus tiivistelmä ja analyysi | Yuval Noah Hararin analyysi

96% vastaajista Pew Researchin tutkimuksessa sanovat uskovansa, että olemme jotenkin kehittyneet. Maailma kehittyy nopeammin kuin koskaan ennen.

Homo Deus -kirjassaan Yuval Noah Harari tarkastelee kattavasti ihmiskunnan tulevaisuutta. Jatka lukemista ja lue kymmenen tärkeintä Yuval Noah Hararin kirjoittaman Homo Deus -kirjan keskeisintä ajatusta.

Johdanto

Homo Deus -kirjassaan Yuval Noah Harari tutkii ihmiskunnan tulevaisuutta ja mahdollisia seuraavia askeleitamme lajina. Hän tutkii myös yhteydet evoluutioon.

Hän tekee tämän tarkastelemalla menneisyyttämme ja nykyistä kehityskulkuamme ja päättelemällä sitten, mihin voisimme mennä. Vaikka hän tarjoaa meille useita mahdollisia tulevaisuudennäkymiä, hän tekee selväksi, että yksi asia, josta voimme olla varmoja, on muutos - ja paljon muutosta.

Yuval Noah Hararin näkökulma

Tohtori Harari herättää Homo Deus -kirjassaan syvällisiä ajatuksia ja pohdintoja historiastamme. Hän valottaa myös yhteiskuntamme tulevaisuutta. Jos olet lukenut Sapiens by Yuval Noah Harari, tiedät, että kirjailijan kirjoittaminen keskittyy hänen tutkimuksiinsa historiallisista analyyseistä ja tosiasioista.

Yuval Noah Harari on Jerusalemin heprealaisen yliopiston professori. Professori Harari on erikoistunut sotilaalliseen ja keskiaikaiseen historiaan. Hän on myös filosofi ja bestseller-kirjailija.

Homo Deus Yhteenveto

Tohtori Hararin Homo Deus -kirjassa kirjailija tarkastelee evoluutiota koskevia aiempia ja tulevia lähestymistapoja. Siinä tutkitaan, mitä tapahtuu, kun mytologia yhdistyy huipputeknologiaan. Hän käsittelee myös liberalismin uhkaavia uhkia.

Tohtori spekuloi myös suuremmasta kosmisesta suunnitelmasta. Spekulaatioissa hän antaa välähdyksen tulevaisuudesta ja teknologiasta. Tulevaisuudessa datalaisuuden uskonto korvaa perinteiset uskomukset luomalla Home Deus.

Homo Deus Merkitys

"Homo" on latinankielinen termi ihmiselle, ja "Deus" on latinankielinen termi Jumalalle. Homo Deus käsittelee ihmisen olemassaolon kautta saamia kykyjä. Se käsittää myös evoluutiomme hallitsevana lajina.

Tohtori Harari kuvaa Homo Deus -teoksessaan nykyisiä kykyjämme ja saavutuksiamme. Hän spekuloi myös näkemyksellään tulevaisuuden yhteiskunnasta. Hän käsittelee tekstissään filosofisia kysymyksiä, kuten individualismia, humanismia, transhumanismia ja kuolevaisuutta.

StoryShot #1: Ihmiskunnan suurimmat huolenaiheet

Yhteiskunnalla on kautta aikojen ollut kolme tärkeintä huolenaihetta. Nämä huolenaiheet ovat:

- Epidemiat
- Nälänhätä
- Sota

Ihmiset ovat jatkuvasti rukoilleet jumalilleen näistä asioista. He ovat myös luoneet sosiaalisia järjestelmiä ja välineitä näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Siitä huolimatta ihmiset menehtyvät edelleen näiden samojen ongelmien vuoksi.

Monet profeetat ja intellektuellit väittävät, että nämä kolme ongelmaa ovat osa Jumalan suunnitelmaa ihmiskuntaa varten. Lisäksi he väittävät, etteivät ne tule poistumaan.

Yhteiskunnan siirtyessä kolmannelle vuosituhannelle olemme oppineet paremmin hallitsemaan näitä vaaroja. Emme ole poistaneet niitä, mutta niistä on tullut helpommin hallittavia.

Viime vuosien huolenaiheet

Taloudellinen, teknologinen ja poliittinen kasvu on tarjonnut ihmiskunnalle turvaverkon koko viime vuosisadan ajan. Se on suojellut meitä köyhyydeltä.

Joissakin osissa maailmaa esiintyy edelleen nälänhätää. Se on kuitenkin harvinaista.

Useimmiten nälänhätä johtuu pikemminkin huonosta politiikasta kuin luonnonvoimista. Itse asiassa ylensyönti on paljon suurempi yhteiskunnallinen ongelma kuin nälänhätä. Tutkijat ennustavat, että yli puolet maailman väestöstä on ylipainoisia vuoteen 2030 mennessä.

Olemme myös tulleet haavoittuvammiksi tartuntataudeille viime vuosisadan aikana. Silti kulkutaudit ovat vähentyneet huomattavasti lääketieteen ja hygienian parantumisen ansiosta.

StoryShot #2: Ekosysteemin viholliset

Yhteiskunta on tullut yhä tietoisemmaksi ekologisista kysymyksistä 70-luvulta lähtien. Sen jälkeen luonnonvaraisten eläinten populaatiot ovat vähentyneet 50%.

Monet ihmiset uskovat, että kesytetyt eläimet voivat paremmin kuin luonnossa elävät eläimet. Niitä kohtaa kuitenkin sama kohtalo riippumatta siitä, elävätkö ne koti- vai luonnonympäristössä.

Yhteiskunta on ottanut kotieläimet hallintaansa. Näin tehdessään se on jättänyt huomiotta niiden perustarpeet ja tunteet.

Nisäkkäät eivät voi elää pelkällä ravinnolla. Ne tarvitsevat myös emotionaalista sitoutumista.

Silloin ja nyt

Muinaisen Kiinan, Egyptin ja Rooman ihmisillä oli vain perustiedot tieteellisistä aiheista. Näihin aiheisiin kuuluvat kemia, biologia, epidemiologia ja eläintiede. Heidän kykynsä hallita eläimiä ja tauteja oli tästä syystä rajallinen.

Nyt moderni tiede on paljastanut sen salaisuudet. Antibiootit, ilmastointi, torjunta-aineet ja rokotteet ovat muuttaneet suhdettamme ekosysteemiin. Nyt ihmiskunta voi täyttää häkit karjalla tuottaakseen lihaa ja maitoa.

Viime aikoina ihmiset ovat kuitenkin alkaneet miettiä uudelleen suhdettamme eläimiin. Tämän seurauksena tapa, jolla suhtaudumme eläimiin, on saanut osakseen huomattavaa kritiikkiä. Kriitikot uskovat, että eläinten teurastaminen on sama kuin koneiden hyväksikäyttö ja ihmisten tappaminen, koska niillä on vähemmän arvoa.

Tässä vaiheessa yhteiskunnalla on vähemmän huolenaiheita luonnonkatastrofien suhteen. Yhteiskunta itse on kuitenkin konkreettinen uhka.

Ajan myötä ihmiset ovat muuttaneet ekosysteemiä peruuttamattomasti. Jäljelle jääneet vahingot ovat pahempia kuin dinosaurukset hävittänyt vaikutus.

StoryShot #3: Ikuisen elämän illuusio

Homo sapiensina olemme epäilemättä maailman vahvin ja älykkäin laji. Olemme ylivertaisia kaikkiin lajeihin nähden, ja elämämme on arvokkaampaa kuin eläinten.

Ihmisinä olemme nauttineet siitä, että olemme vakuuttaneet itsellemme, että meillä on ainutlaatuinen kipinä. Toisin sanoen meillä on jokin ylivertainen ominaisuus, joka oikeuttaa etuoikeutettuun asemaan.

Perinteisesti monoteistit uskovat, että vain ihmisillä on ikuinen sielu. Sielumme siirtyvät lunastukseen tai kadotukseen. Sillä välin ruumis hajoaa.

Samaan aikaan monoteistit eivät usko, että eläimillä on ikuinen sielu. Kun ne kuolevat, niistä ei tule mitään.

Sielun käsite elää edelleen taloudellisissa, oikeudellisissa ja poliittisissa järjestelmissämme. Tieteellisiä todisteita tämän uskomuksen tueksi ei kuitenkaan ole.

Tiede ja ihmisen sielu

Tiede kyseenalaistaa ihmissielun todellisuuden. Ensinnäkään ei ole todisteita sielujen olemassaolosta. Lisäksi sielun käsite on ristiriidassa sen kanssa, että evoluution periaatteet.

Vain pieni osa kyselyyn vastanneista amerikkalaisista uskoo, että ihminen on kehittynyt luonnonvalinnan kautta ilman jumalallista väliintuloa. Nykyään kouluissa ei juurikaan opeteta evoluutiota. Uskonnon puolestapuhujat haluavat kuitenkin, että kouluissa ei opeteta aihetta lainkaan, vaan pitäydytään vain kreationismin käsite.

Evoluutio kumoaa käsityksen siitä, että sielu on ikuinen. Myös kreationistit uskovat, että sielu on muuttumaton.

Jatkuva muutos on keskeinen osa evoluutioteoria. Näin ollen evoluutio ei voi luoda ikuisia kokonaisuuksia.

StoryShot #4: Eläimet ja Homo Sapiens

Eläimet elävät kaksinaisuudessa. Ne ovat tietoisia kokemuksistaan ja tunteistaan. Ne kokevat esimerkiksi pelon, halun ja ilon kaltaisia tunteita.

Ihmisillä on kuitenkin kolminkertainen todellisuus. Heillä on haluja ja tunteita ja heillä on aineellisia asioita. Elämä ihmisenä koostuu myös jumalista, rahasta ja muista elementeistä.

Historia ja mytologia

Aiemmin maanviljelijät ruokkivat tuhansia kaupunkeja ja armeijoita. He säilyttivät myyttejä siirtämällä tarinoita suusta suuhun sukupolvelta toiselle. Usein maanviljelijät lisäsivät omia ajatuksiaan jumaliensa tarinoihin.

Esimerkiksi egyptiläiset pitivät faaraota enemmän kuin jumalallisena hahmona. Faarao oli todellinen jumala.

Heidän mielestään Niilin todellinen hallitsija oli kuitenkin kuvitteellinen farao. Tämä farao eli egyptiläisten keskuudessa levinneissä legendoissa.

Ennen kirjoitettua sanaa ihmisten tarinat olivat yhtä pitkiä kuin jonkun ihmisen kyky muistaa ne ulkoa. Kirjoittamisen avulla voimme kuitenkin säilyttää pitkiä ja monimutkaisia tarinoita. Tämä kyky on mahdollistanut kokonaisten yhteisöjen organisoitumisen algoritmisella tavalla.

StoryShot #5: Muuttuvat käsitykset

Yhteiskunnassa tarinat ovat uskomustemme perusta. Ajan myötä tarinat kansoista ja jumalista ovat saavuttaneet valtavan suosion. Niin paljon, että ne ovat alkaneet hallita objektiivista todellisuutta.

Ihmiset keskittyivät sokean uskonsa vuoksi näiden kuvitteellisten entiteettien ylistämiseen. Jotkut ihmiset kuitenkin uskovat, että tiede muodostaa toisenlaisen myytin. He uskovat, että ihmisten usko tieteeseen on kuin yhteiskuntien muinainen usko jumaliin.

Tiede on kuitenkin enemmän kuin silta ihmisten välillä. Uskonnossa ihmiset uskovat, että Jumala auttaa niitä, jotka auttavat itseään. Toisin sanoen Jumalaa ei ole olemassa, mutta usko ajaa ihmisiä saavuttamaan asioita.

Sitä vastoin tiede auttaa jopa niitä, jotka eivät halua auttaa itseään. Se voi parantaa sairauksia, uskoi siihen joku tai ei.

StoryShot #6: Yleinen järjestelmä

Viime vuosiin asti useimmat ihmiset olivat sitä mieltä, että ihminen on osa universaalia järjestelmää. Suuret jumalat ja luonnon ikuiset säännöt valvoivat tätä järjestelmää. Ihminen ei voinut mitenkään vaikuttaa siihen.

Tämä järjestelmä antoi ihmiselämälle tarkoituksen. Se kuitenkin myös rajoitti valtaamme. Ihmiset olivat kuin näyttelijöitä tarinassa.

Vuoropuhelu ja elämäntarina antoivat merkityksen, mutta rajoittivat heidän esiintymistään. Jos jotain traagista tapahtui, he löysivät varmuuden siitä, että asioilla oli syynsä.

Nykyään nykyihmiset kuitenkin kieltävät uskon universaaliin järjestelmään. Maailma ei enää usko ennalta määrättyyn käsikirjoitukseen.

StoryShot #7: Ihmisenä oleminen

Nykyaikaisuus antaa ihmisille valtaa. He voivat hylätä yhteiset järjestelmät johon useimmat ihmiset luottavat saadakseen merkityksen. Järjestystä on kuitenkin mahdotonta pitää yllä ilman merkitystä.

Nykyaikaiset taiteelliset, uskonnolliset ja poliittiset järjestelmät ovat yrittäneet löytää elämälle syvemmän merkityksen. Ne ovat kuitenkin eksyneet pois kosmisista järjestelmistä.

Kukaan ei rajoita ihmiskunnan voimaa. Silti he ovat edelleen vakuuttuneita siitä, että heidän elämällään on syvällinen merkitys.

Viime vuosisatojen aikana humanismi on tarjonnut tarkoituksettomalle elämälle tarkoituksen. Se sotii ihmiskuntaa vastaan, ja ihmiskunta näyttelee Jumalan roolia. Silti se ei kannata uskon menettämistä Jumalaan vaan sen sijaan uskon saamista ihmisyyteen.

StoryShot #8: Yksilön vapaus

Tiede ei ole arvotutkimus. Se ei voi määritellä, onko liberalismi oikeassa antaessaan vapaudelle tärkeämmän merkityksen kuin tasa-arvolle. Tiede ei myöskään voi asettaa yksilöä kollektiivisen edelle.

Toisin kuin liberalismi, uskonto toimii faktojen ja abstraktin ajattelun pohjalta. Nämä uskomukset eivät kestä tiedettä.

Liberaalit arvostavat suuresti yksilönvapautta. He ovat varmoja siitä, että ihmiset nauttivat vapaasta tahdosta.

Liberalismi kannustaa ihmisiä tekemään sitä, mikä saa heidät tuntemaan olonsa hyväksi, ja seuraamaan intohimojaan. Tiede kertoo kuitenkin toisenlaista.

Vapaan tahdon sijaan tutkijat viittaavat hormoneihin, geeneihin ja neuroneihin, jotka noudattavat biologisia lakeja. Tällä tavoin tiede on ristiriidassa liberalismin kanssa.

StoryShot #9: Uskonnon hyödyllisyys

Tulevaisuuden uskonnot eivät tule luolista tai uskonnollisista kouluista, kuten menneisyydessä. Tohtori Harari arvelee, että seuraavat uskonnot tulevat tutkimuslaboratorioista.

Pian saattaa syntyä tieteellisiä uskontoja, joista tulee hallitsevia. Ne voisivat luvata lunastusta biologian ja teknologian avulla.

Nykyään kristinusko ja islam ovat erittäin suosittuja. Piilaakso herättää kuitenkin yhtä paljon kiinnostusta kuin nämä uskonnot.

Nyt tutkijat lupaavat täyttää ihmisten tarpeet paljastuksillaan. Ihmiset voivat löytää teknologian avulla rauhan, ikuisen elämän ja onnellisuuden, asioita, joita ihmiset aikoinaan etsivät uskonnosta.

StoryShot #10: Uskonto ja tekniikka

Toisin kuin digitaalisen minimalismin käsite, Datalaisuus on uusi uskonnollinen koulukunta. Se on datauskonto.

Uskomuksen mukaan maailmankaikkeus koostuu tietovirroista. Kunkin tapahtuman tai kokonaisuuden arvo vaihtelee sen mukaan, mikä edistää tietojen käsittelyä.

Datalaisuus on peräisin Charles Darwinin ja Alan Turingin teoksista. Sen mukaan matemaattisia sääntöjä sovelletaan biokemiallisiin ja elektronisiin algoritmeihin. Tämän seurauksena dataismi poistaa kaikki eläinten, ihmisten ja koneiden väliset rajat.

Dataismi ja tulevaisuutemme

Tiedemiehet ja intellektuellit uskovat, että datalaisuus on laaja teoria, joka kattaa kaikki tieteenalat. Se antaa tutkijoille yhtenäisen kielen ja poistaa akateemiset kuilut.

Se myös poistaa tieteenalarajat löydöksistä. Lisäksi datalaisuus kääntää tavanomaisen oppimispyramidin päinvastaiseksi.

Dataismiin uskovat väittävät, että yhteiskunta ei enää pysty hallitsemaan valtavaa tietovirtaansa. Tämän seurauksena he eivät voi enää saada siitä tietoa tai tietoa.

Biologia ja tietojenkäsittelytiede toimivat dataismin perustana. Biologia on kuitenkin tieteenalan tärkein osa. Dataismin omaksuminen biologiassa voi johtaa radikaaliin muutokseen elämän luonteessa.

Yhteenveto Homo Deus

Homo Deus -kirjassaan Yuval Noah Harari tarjoaa suorapuheisen näkökulman siihen, mihin ihmiskunta saattaa seuraavaksi suunnata. Homo Deus -teoksessa Yuval Noah Harari tarkastelee erityisesti ajatusta, että yhteiskunnasta tulee pian laji, joka ei ole enää luonnonvalinnan armoilla. Sen sijaan voimme aktiivisesti ohjata omaa evoluutiotamme geenitekniikan ja muiden teknologisten interventioiden avulla.

---

Mitä opit Homo Deuksesta? Mikä oli suosikkivinkkinne? Oliko jokin tärkeä oivallus, joka meiltä jäi huomaamatta? Kommentoi alla tai twiittaa meille @storyshots.

---